Maine ja mammona

Oletteko huomanneet, että käytän paljon nimitystä rahapelit. Rahapeleille on myös toinen nimitys, mutta välttelen sen sanomista. Se toinen nimitys, samaa tarkoittava asia on uhkapelit. Syy miksi minä välttelen sen sanomista, johtuu siitä, että se on sanana niin kova. Siitä tulee mieleen jopa negatiivisia ajatuksia vaikka näin ei ole. Enkä minä varmaankaan ole ainoa. Uhkapeleillä ei ole kaikkien ihmisten mielestä mitenkään kehuttava maine. Varsinkaan netissä pelattavilla uhkapeleillä.

Rahapelit eli uhkapelit tarkoittavat pelejä, joissa asetetaan jotain panokseksi. Jotain, mikä on materiaalisesti arvokasta. Useimmiten se on rahaa. Uhkapeleissä ei myöskään ole varmuutta pelin lopputuloksesta. Eli siinä on nimensä mukaisesti uhkana se, että peli saattaa loppua pelaajan kannalta joko hyvin tai huonosti. Tai no se, että peli loppuu hyvin, ei muodosta mielestäni uhkaa ja siitä syystä parempi nimitys olisikin rahapelit.

Uhkapelit perustuvat pääosin onneen, mutta myös vaihtelevissa määrin, jotkin myös hiukan taitoon. Tyypillisiä uhkapelejä ovat pokeri ja muut korttipelit, ruletti, lotto (kyllä lottokin on uhkapeli), toto, sekä muut vedonlyönnit ja rahapeliautomaatit. Lisäksi on eräs tunnettu uhkapeli, oikea uhkapelien äärimmäisyys, mitä ei kenenkään koskaan tule kokeilla. Peli, joka on omalta osaltaan "tahrannut" uhkapelien mainetta. Se on venäläinen ruletti.

Jos joku ei tiedä sitä, niin siinä kaikessa lyhykäisyydessään asetetaan panos ladattuun revolveriin. Pyöräytetään ja lipas suljetaan. Sitten pelaajat vuorotellen osoittavat aseella päätään kohti ja painavat liipaisimesta. Ja voittaja, eli siis se kenen kohdalle panos ei osu kerää potin. Täysin typerää. Toivon että kukaan ei koskaan edes leikillään kokeile niin typerää ja äärimmäistä uhkapeliä.

Mutta parhaimmissa tapauksissa uhkapelit kuitenkin ovat viihdyttäviä. Niitä on jopa hauska seurata vierestä osallistumatta itse pelin kulkuun. Monesti olen huomannut itsenikin jämähtäneen tuijottamaan telkkarissa pyöriviä pokeriturnauksia, vaikkei minun pitänyt kuin vilkaista pikaisesti. Uhkapelit vievät mukanaan.

Siitä pääsemmekin toiseen "mainetta tahraavaan" asiaan. Nimittäin peliriippuvuuteen. Peliriippuvuus toki on monelle pelaajalle vakavakin ongelma, mutta ongelman pystyy nykyään kehittämään mistä tahansa. Esimerkiksi vaikka syömisestä, shoppailusta tai vaikka voimannostosta. Missä tahansa asiassa voi mennä liiallisuuksiin, jos ei pysty kontrolloimaan itseään. Tärkeää onkin hillitä itsensä, olipa kyse sitten vaikka pelaamisesta ja uhkapeleistä. Mutta en missään nimessä halua vähäsöidä peliriippuvuutta ja tulenkin siitäkin aiheesta puhumaan vielä joku toinen kerta.

Maineelle ja tiettyjen ihmisten mielipiteille ei kuitenkaan voi mitään. Aina on joukko moralisteja, jotka tuomitsevat uhkapelit ja kieltäytyvät näkemästä sen pelaamisessa mitään jaloa. Ihmisiä, jotka tuomitsevat uhkapelit samoin tavoin kuin jotkut ateistit uskonnon. Tällaisille ihmisille ja mielipiteille ei voi mitään. Eikä tarvitsekkaan voida. Meillä on vapaa maa ja vapaus sanoa mielipiteitämme puolin ja toisin. Jokaisella on oma kantansa tiettyihin asioihin ja niin sen kuuluukin olla. Tähän loppuun sopii mielestäni hienosti seuraavat sanat:

Uhkapelin tarve on niin yleismaallinen ja sen pelaaminen niin nautinnollista,
että sen täytyy olla pahaa- Heywood Hale Brown